Rentun ruusu
Tämä on tuhansien,
murheellisten sankarien maa,
ja kun oikein silmiin katsotaan,
unelmat vaihtuvat toisiin,
valuen vuosiin vihaisiin
Elämän piti olla helppoa,
silloin kun on joku,
josta pitää kiinni,
Äitikin kysyi,
miksi tuo runoja rustaa,
lapsi oli kai päästään sekaisin,
mutta sitä ei aikuinen nainen tiennyt;
että sinun kanssasi,
katsoin maailmaa,
ja samaa unta näin
niistä sanoista,
jotka sanomatta jäivät,
sanoista,
joita ei kai ollutkaan,
ja vaikka sinulle voisin antaa,
kaikkein kauneimman,
tämän maailmani,
pallon valtavan,
niin sanat pettävät,
kun niitä tarvitaan
Anna minulle armahduksesi
ole minulle,
ihan vain,
oma itsesi
keskiviikko 27. helmikuuta 2013
Would you destroy something perfect in order to make it beautiful?
Kiitos
Varmasti odotin liikoja,
olenhan niin aina tehnyt
Lentänyt siellä,
missä ei maiden rajoja näy,
kaiken sen yläpuolella,
minkä alle jäin
Ehkä joskus opin,
että lopussa kiitos seisoo,
mutta mitä jos silloin makaan,
eikä kukaan tullut kiittämään?
maanantai 25. helmikuuta 2013
They may forget what you said, but they will never forget how you made them feel.
Elossa
Kutsu kaikki katsomaan,
kun yksi kerrallaan kynnet irtoavat
Suurin virhe oli unohtaa,
unelmoida jostain,
jota ei koskaan ollut,
eikä koskaan voinut saada
Sillä jokaisen kynnen mukana,
häviää osa minusta,
osa unelmasta,
joka oli liian kaunis rikottavaksi,
mutta minkä toivossa,
pysyin kasassa,
elossa
Jälki
Huomenna jalat,
jotka sinua kantavat,
ovat vielä paikoillaan
Mutta jalat,
jotka sinua seurasivat,
häviävät,
ehkä vaihtaakseen suuntaa,
kenties etsiäkseen,
uuden polun,
mihin yhden sijasta,
mahtuvat kahdet askeleet
keskiviikko 20. helmikuuta 2013
What a beautiful wedding, but what a shame the poor groom's bride is a whore.
Uloshengitys
Kuin olisin kuuro,
vaeltelemassa pimeässä,
kun samalla sokea,
kuiskii korvaani,
minne mennä
Kun ei ole mitään annettu,
ei voi mitään vaatiakkaan
Olen ilmaa,
enkä edes sitä,
mitä hengität
Lähtö
Kuin lapsi,
jota aina talutettiin,
ei koskaan oppinut kävelemään,
en minäkään oppinut,
olemaan ilman rakkauttasi
Mikään peitto ei lämmitä,
kuin ihosi
Pehmeä,
kuin kallein silkki
Tuhansista toiveista kudottu
Ja nyt kun lähdet,
sulje silmäsi,
ja mieti,
kauneinta asiaa minkä tiedät
niin silloin näet,
mitä minä ajattelen
Näet itsesi
sunnuntai 17. helmikuuta 2013
I still believe, it`s you and me `til the end of time.
Istu viereeni,
en tuhlaa sanoja,
sillä aikaa on vähän
sanon vain tärkeimmät,
pyydän,
jää viereeni katsomaan,
kuinka maailma palaa;
Kun pullosta rikkoo pohjan,
valuu neste,
kitkerä,
elämänmakuinen
Lattialle,
mistä ne,
joilla ennen kaikki oli,
voivat nuolla sen vähän,
mitä meistä jäljelle jäi
Uudet kymmenen käskyä
Kauheaa ei ole kuolema
Kauheaa on kaipaus
Yksipuolinen
Kahden ihmisen
Kolmannella kerralla todeksi sanonut
Neljä vuodenaikaa kestänyt
Viidellä kivellä kivitetty
Kuuden kuilun pohjalta,
Seitsemänteen taivaaseen
Jotta kahdeksan raajaa,
voisi toisiinsa kietoutua
Ja vaikka joutuisin odottamaan yhdeksän elämää,
sen tekisin
sillä tiedän, että kymmenennessä elämässä,
olet minun
siihen asti,
kaipaan sinua.
Sometimes standing for what you believe, means standing alone.
Epilogi
Nämä seinät kuulivat kaiken,
kehys,
jossa on vääristynyt kuva,
kierosta miehestä,
joka yrittää koskettaa sinua,
näki kaiken
Tietämättömyyden hinta,
on onnellisuus,
Ihanan keinotekoinen,
sulattomien korppien raiskaama,
todellisuus,
jota ei voi katsoa,
itkemättä
koska et osaa,
häpeän puolestasi,
en sitä mitä olit,
vaan millaiseksi tulit
Loppusanat
Seurassasi kaipaan kuolemaa,
jotain,
joka palauttaa maan pinnalle,
tai vetää sen alle
Rikkoo illuusion,
että olen kuningas
tiistai 12. helmikuuta 2013
We must either love each other, or we must die.
Maahan painettu
jonka huntu on revitty päästä
sylissään vauva,
joka ei koskaan syntynyt,
joka jäätyi saapuessaan tähän,
maailmaan,
jota taivaaksi kutsumme
Kuin sävel, jota ei koskaan soitettu
unohtui hän, jota maailma eniten rakasti
Saattojoukko
Lupasiko elämä hänelle liikoja,
Hän mietti.
Kuka valitsisi,
tuhannen kauniin joukosta ruman
Ensimmäisen,
joka on viimeinen
Ainoan,
joka ei istu muottiin,
siihen malliin, jonka loi se tusina
jolle uniikki, on artisti
mielenköyhyyttä;
sanoi viimeinen,
Hän,
kenelle illuusio, on todellisuus
ja inspiraatio rakkaus.
maanantai 11. helmikuuta 2013
Part III
Aamu
Maailman kauneimmankin on herättävä joskus,
muuten päivältä puuttuisi valo,
ohikulkijalta hymy
kauneudelta kasvot -
sinun kasvosi.
Kun heräät,
ja katsot maailmaa,
on maailma jo herännyt
ja se katselee sinua.
Ei isäkään itkenyt
Luinen käsi puristuu nyrkkiin
kuin vihatakseen niitä
jotka hänet tähän maailmaan saattoivat
maailman kauneimmat sanat
olivat hänen korvissaan inhottavan imeliä
surullinen mies
ja surullisen kuuluisa tarina
Liian monta nieltyä kyyneltä,
aiheuttavat tulvan,
ja vaikka olisi paljon asiaa
padottuna istuu mies
joka ei sano sanaakaan
Olipa mahtava viikonloppu, mahtavin pitkään aikaan. Harmi vaan että kaikella hyvällä on tapana loppua aikanaan, noh onneksi enää neljä päivää seuraavaan viikonloppuun, joka toivottavasti on edellisen veroinen.
Hyvää talvista ja lumista alkavaa viikkoa kaikille :)
torstai 7. helmikuuta 2013
Part II
"We are at war with the most dangerous enemy that has ever faced mankind in his long climb from the swamp to the stars, and it has been said if we lose that war, and in so doing lose this way of freedom of ours, history will record with the greatest astonishment that those who had the most to lose did the least to prevent its happening. If we lose freedom here, there is no place to escape to. This is the last stand on Earth." - Ronald Reagan 1964
Maailman yksinkertaisin valhe,
on totuus
Ilman janoa voi juoda,
mutta eihän se ole sama
mukavampi syödä tyhjiä sanoja,
joiden maku tarttuu kitalakeen,
kuin tukkiakseen ainoan asian
joka on vielä ilmaista
Haluaisin poiketa reitiltä,
eksyäkseni edes vähän
en löytääkseni totuutta,
vaan nähdäkseni sen taakse
Tiesittekö muuten että maailmassa on melkein kaksi miljardia ylipainoista ihmistä,
mutta silti 25,000 ihmistä kuolee nälkään joka päivä. Yhtälö jota en ymmärrä vaikka kuinka yrittäisin. No, kaikesta huolimatta hyvää alkavaa viikonloppua, toivottavasti lumen tulo hellittäisi edes viikonlopun ajaksi.
Maailman yksinkertaisin valhe,
on totuus
Ilman janoa voi juoda,
mutta eihän se ole sama
mukavampi syödä tyhjiä sanoja,
joiden maku tarttuu kitalakeen,
kuin tukkiakseen ainoan asian
joka on vielä ilmaista
Haluaisin poiketa reitiltä,
eksyäkseni edes vähän
en löytääkseni totuutta,
vaan nähdäkseni sen taakse
Tiesittekö muuten että maailmassa on melkein kaksi miljardia ylipainoista ihmistä,
mutta silti 25,000 ihmistä kuolee nälkään joka päivä. Yhtälö jota en ymmärrä vaikka kuinka yrittäisin. No, kaikesta huolimatta hyvää alkavaa viikonloppua, toivottavasti lumen tulo hellittäisi edes viikonlopun ajaksi.
tiistai 5. helmikuuta 2013
Part I
Kuinka monta kaunista,
unohdettua
sanaa, mahtuu elämään?
Jokainen ikkunasti läikehtivä valo,
on tarina.
Elämä.
Kauneimmillaan.
Hirveimmillään.
Kielen katkaisee,
kun valo sammuu
ja lastenrattaat jumittuvat lumeen
Yksin työntää hän,
jolla jo liikaa taakkaa on
Ja sinä kehtaat kutsua itseäsi sankariksi
unohdettua
sanaa, mahtuu elämään?
Jokainen ikkunasti läikehtivä valo,
on tarina.
Elämä.
Kauneimmillaan.
Hirveimmillään.
Kielen katkaisee,
kun valo sammuu
ja lastenrattaat jumittuvat lumeen
Yksin työntää hän,
jolla jo liikaa taakkaa on
Ja sinä kehtaat kutsua itseäsi sankariksi
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
The kids of tomorrow don't need today, when they live in the sins of yesterday
Ruosteinen karuselli pyörii yhä;
erilaisena kuin miltä se lapsuudessani näytti
yksinäisenä ja ahdistuneena
on pyörinyt aina
jos edes hetken,
katsoisi maailmaa,
ilman pullonpohjista tehtyjä laseja
näkisi. että lapset ovat tippuneet jo kyydistä pois
Lupasimme rakastua uudestaan,
jossain vaiheessa tajusin,
että en siihen pysty
en voi rakastua uudestaan
kun olen rakastanut sinua aina
ihmiset eivät voi kasvaa erilleen
jos heitä ei ole ikinä yhteen pakotettu
vapaa on se,
joka rakastaa rakkauden takia
ei tarpeesta
tai miellyttääkseen
silloin kasvaa erilleen
ei vain toisesta
vaan itsestään
erilaisena kuin miltä se lapsuudessani näytti
yksinäisenä ja ahdistuneena
on pyörinyt aina
jos edes hetken,
katsoisi maailmaa,
ilman pullonpohjista tehtyjä laseja
näkisi. että lapset ovat tippuneet jo kyydistä pois
Lupasimme rakastua uudestaan,
jossain vaiheessa tajusin,
että en siihen pysty
en voi rakastua uudestaan
kun olen rakastanut sinua aina
ihmiset eivät voi kasvaa erilleen
jos heitä ei ole ikinä yhteen pakotettu
vapaa on se,
joka rakastaa rakkauden takia
ei tarpeesta
tai miellyttääkseen
silloin kasvaa erilleen
ei vain toisesta
vaan itsestään
torstai 31. tammikuuta 2013
I left her when I found her and now I wish I'd stayed
Makaan nurmikolla,
enkä haluaisi koskaan nousta
Näen taivaalla sateenkaaren jonka päässä on hymy,
kaunis, kuin kevään ensimmäinen sade
Suudelma, kaipauksen jälkeen
Vahva kuin vanhan puun juuri,
sitkeästi kiinni maassa;
Maasta josta minä kasvoin,
maahan mihin joskus päädyn
Maa, josta kasvaa kallio
johon luotan
Tie, jota haluan kulkea ikuisesti,
etsien sateenkaaren päätä
Aarretta en tarvitse,
onhan minulla sinut
Haluaisin vain nähdä sen hymyn -
Vielä kerran
enkä haluaisi koskaan nousta
Näen taivaalla sateenkaaren jonka päässä on hymy,
kaunis, kuin kevään ensimmäinen sade
Suudelma, kaipauksen jälkeen
Vahva kuin vanhan puun juuri,
sitkeästi kiinni maassa;
Maasta josta minä kasvoin,
maahan mihin joskus päädyn
Maa, josta kasvaa kallio
johon luotan
Tie, jota haluan kulkea ikuisesti,
etsien sateenkaaren päätä
Aarretta en tarvitse,
onhan minulla sinut
Haluaisin vain nähdä sen hymyn -
Vielä kerran
Valokuva jota en koskaan rakastanut
Siinä se seisoi
tuijotti ja nauroi minulle
Puu, jonka kuoret on poltettu liekillä,
joka ei pala intohimosta
Väkisin poltettu
puun vieressä on poika
joka pitelee kynttilää
vain tunteakseen sormiensa palavan
Oikein hyvää ja lumista alkavaa viikonloppua kaikille,
Ainakin pääkaupunkiseudulla riittää lunta juhannukseen asti.
maanantai 28. tammikuuta 2013
We’re always running scared but holding knives
Viimeinen ovi
Hän tiesi oven olevan viimeinen,
sillä askeleista ei jäänyt enää jälkiä
Tuska ja pelko olivat jääneet taakse
edessä oli vain käytävä, jonka päässä oli puinen ovi
Vanha ovi, jonka takana odotti uusi elämä
Huone jossa valheella oli hinta ja teolla seuraus
Maailma, missä ihmisellä on arvo, ei rahalla
Hän oli päättänyt avata tuon oven,
Hän mietti hetken ja tarttui kahvaan
Hiljaisuus täytti käytävän
ja hylsy, tippui lattialle.
Kuu sivelee jäisen tien pintaan kuvia
Ne muistuttavat minua virheistäni,
totuuksista, joita en halua nähdä
Katson syvälle jään pintaan,
se heijastaa takaisin kuvan kasvoistani
Tämä peilikuva ei valehtele
Voi kunpa valehtelisikin;
Klovni jonka meikit ovat levinneet
Yhden ilmeen mies,
mutta aito
Ruma,
mutta rehellinen
Aina kun suu aukeaa, syntyy valhe
En koskaan halunnut ikuisuutta
valehtelin.
When we collide we come together
If we don`t we`ll always be apart
I`ll take a bruise, I know you`re worth it
When you hit me, hit me hard
- Biffy Clyro, Many of horror
Hän tiesi oven olevan viimeinen,
sillä askeleista ei jäänyt enää jälkiä
Tuska ja pelko olivat jääneet taakse
edessä oli vain käytävä, jonka päässä oli puinen ovi
Vanha ovi, jonka takana odotti uusi elämä
Huone jossa valheella oli hinta ja teolla seuraus
Maailma, missä ihmisellä on arvo, ei rahalla
Hän oli päättänyt avata tuon oven,
Hän mietti hetken ja tarttui kahvaan
Hiljaisuus täytti käytävän
ja hylsy, tippui lattialle.
Kuu sivelee jäisen tien pintaan kuvia
Ne muistuttavat minua virheistäni,
totuuksista, joita en halua nähdä
Katson syvälle jään pintaan,
se heijastaa takaisin kuvan kasvoistani
Tämä peilikuva ei valehtele
Voi kunpa valehtelisikin;
Klovni jonka meikit ovat levinneet
Yhden ilmeen mies,
mutta aito
Ruma,
mutta rehellinen
Aina kun suu aukeaa, syntyy valhe
En koskaan halunnut ikuisuutta
valehtelin.
When we collide we come together
If we don`t we`ll always be apart
I`ll take a bruise, I know you`re worth it
When you hit me, hit me hard
- Biffy Clyro, Many of horror
tiistai 22. tammikuuta 2013
Just make her smile come back and shine just like it used to be
Omakuva
Huone oli täynnä maalauksia
Ei kalusteita
Ei ikkunoita
Tyhjä ja äänetön,
kuin merenjään alla olisi,
upoksissa
Mies valitsi tauluista kauneimman
Kumarsi muille tauluille
ja lähti
Hän oli liian väsynyt pyyhkimään edes kyyneltä,
joka oli hänen poskelleen valunut
Se kuivui, jättäen uran,
silmäkulmasta alaspäin,
aina vääntyneeseen hymykuoppaan asti
"Anteeksi" - hän sanoi, kun viimeisen kerran huoneeseen katsoi
Hän rakasti liikaa jäädäkseen
Halusi viedä mukanaan yhden,
että muut voisivat loistaa
Sellainen mies hän oli
Aina ajattelemassa muita
Huone oli täynnä maalauksia
Ei kalusteita
Ei ikkunoita
Tyhjä ja äänetön,
kuin merenjään alla olisi,
upoksissa
Mies valitsi tauluista kauneimman
Kumarsi muille tauluille
ja lähti
Hän oli liian väsynyt pyyhkimään edes kyyneltä,
joka oli hänen poskelleen valunut
Se kuivui, jättäen uran,
silmäkulmasta alaspäin,
aina vääntyneeseen hymykuoppaan asti
"Anteeksi" - hän sanoi, kun viimeisen kerran huoneeseen katsoi
Hän rakasti liikaa jäädäkseen
Halusi viedä mukanaan yhden,
että muut voisivat loistaa
Sellainen mies hän oli
Aina ajattelemassa muita
sunnuntai 20. tammikuuta 2013
A picture is a poem without words
Kaikki se
En ole kaunis
Tuskin sen komeampi kuin muutkaan
Sain silti kauneimman
Sinä olet nähnyt minussa kaiken
kaiken sen, mitä kukaan muu ei rakasta
Hetkessä purosta tuli meri
kuolevaisesta jumala
Sanoiksi en voi koko maailmaa pukea
Voin vain ihmetellä
miten kaunis oletkaan.
Määränpää
Vaikka väsyneenä taitan matkaa
silti ikävöin sinua
Ja vaikka ulkona on pimeä
näen huuruisista ikkunoista välähdyksen asemalaiturista
kaikki muu on mustaa
ja vaikka kuinka yritän
ei se taianomaiseksi muutu
epätoivo tuijottaa minua vastapäätä
se on verhoutunut väljään t-paitaan ja huutelee humalassa
Meillä molemmilla on sama määränpää
vaan ei päämäärä
Vaikka se vaatisi mitä tahansa;
Mnä aion saada mustasta kuvasta taianomaista
En ole kaunis
Tuskin sen komeampi kuin muutkaan
Sain silti kauneimman
Sinä olet nähnyt minussa kaiken
kaiken sen, mitä kukaan muu ei rakasta
Hetkessä purosta tuli meri
kuolevaisesta jumala
Sanoiksi en voi koko maailmaa pukea
Voin vain ihmetellä
miten kaunis oletkaan.
Määränpää
Vaikka väsyneenä taitan matkaa
silti ikävöin sinua
Ja vaikka ulkona on pimeä
näen huuruisista ikkunoista välähdyksen asemalaiturista
kaikki muu on mustaa
ja vaikka kuinka yritän
ei se taianomaiseksi muutu
epätoivo tuijottaa minua vastapäätä
se on verhoutunut väljään t-paitaan ja huutelee humalassa
Meillä molemmilla on sama määränpää
vaan ei päämäärä
Vaikka se vaatisi mitä tahansa;
Mnä aion saada mustasta kuvasta taianomaista
perjantai 18. tammikuuta 2013
And I'll say a little prayer for the child in me
Esirippu
En tiedä kumpaa vihaan enemmän;
Ihmisiä jotka esittävät jotain mitä eivät ole,
vai ihmisiä jotka olisivat jotain,
mutta eivät uskalla esittää sitä.
Toisaalta vihaan itseäni;
En osaa edes esittää osaavani.
Kunhan kirjoitan.
Helvetti.
Tänään
Heitä pois kaikki mitä et tarvitse.
Eilinen. Huominen.
Elät nyt ja tässä -
Tänään.
Pakotin itseni unohtamaan kaiken
Heittämään pois kaiken mikä on turhaa
Kaiken mitä en tarvitse.
Vain sinä jäit jäljelle
Vain sinut haluan nyt ja tässä
Tänään
Pelkään elämää
Olen kulkenut jo pitkään.
Etsinyt kaikkialta.
Jotain, minkä jätin taakseni kauan sitten.
Kuinka kauan jaksan esittää;
Että en pelkäisi unelmoida.
Että en pelkäisi rakastaa.
Kun ihmiseltä revitään pois selkäranka
ei jäljelle jää kuin kasa nahkaa.
Narulla on mahdotonta työntää
ja korttitalo luhistuu tuulessa.
Onneksi minulla on sinut
muuten kulkisin kyyryssä -
ja asfaltti hiertäisi kasvoihini epävarmuuden
Olen aina pitänyt talvea ja pimeitä iltoja jotenkin mystisen romanttisina, mutta olin jo unohtanut kuinka ihanaa on skrabata auton tuulilasia -20 asteen pakkasessa ilman hanskoja. Noh, eiköhän se kevät sieltä kohta saavu. Ainakin minä toivon niin.
En tiedä kumpaa vihaan enemmän;
Ihmisiä jotka esittävät jotain mitä eivät ole,
vai ihmisiä jotka olisivat jotain,
mutta eivät uskalla esittää sitä.
Toisaalta vihaan itseäni;
En osaa edes esittää osaavani.
Kunhan kirjoitan.
Helvetti.
Tänään
Heitä pois kaikki mitä et tarvitse.
Eilinen. Huominen.
Elät nyt ja tässä -
Tänään.
Pakotin itseni unohtamaan kaiken
Heittämään pois kaiken mikä on turhaa
Kaiken mitä en tarvitse.
Vain sinä jäit jäljelle
Vain sinut haluan nyt ja tässä
Tänään
Pelkään elämää
Olen kulkenut jo pitkään.
Etsinyt kaikkialta.
Jotain, minkä jätin taakseni kauan sitten.
Kuinka kauan jaksan esittää;
Että en pelkäisi unelmoida.
Että en pelkäisi rakastaa.
Kun ihmiseltä revitään pois selkäranka
ei jäljelle jää kuin kasa nahkaa.
Narulla on mahdotonta työntää
ja korttitalo luhistuu tuulessa.
Onneksi minulla on sinut
muuten kulkisin kyyryssä -
ja asfaltti hiertäisi kasvoihini epävarmuuden
Olen aina pitänyt talvea ja pimeitä iltoja jotenkin mystisen romanttisina, mutta olin jo unohtanut kuinka ihanaa on skrabata auton tuulilasia -20 asteen pakkasessa ilman hanskoja. Noh, eiköhän se kevät sieltä kohta saavu. Ainakin minä toivon niin.
torstai 17. tammikuuta 2013
This is the voice of the voiceless
Enkeleitä putoaa taas
taivahalta alas
joku siivet revittyinä
takas palas
toinen myy itseään
ja kolmas on kai varas
kun kysellään nimiään
he vastaavat: Ei kukaan
Ei helppoo ole muillakaan
tai ei kai ole kellään
vahvatkin on heikkoja
ja heikot ottaa selkään
joku hellan ja nyrkin
välissä täällä pelkää
ja kun kysellään nimiään
he vastaavat: Ei kukaan
Miehet lyövät naisiaan
kun eivät sanotuksi
saa heille vastaankaan
eivätkä huomatuiksi
tule sohvan pohjalta
eivätkä kaivatuiksi
tunne itseään, kun nimiään kysellään
se on: Ei kukaan
Joku uskoo raittiuteen
jollain viheltää maksa
joku palvoo Saatanaa
joku paasaa Jumalasta
kai kaikista pitäis välittää
mut vanha ei vaan jaksa
ja kun kysytään nimeä
niin vastaan vaan: Ei kukaan
Mikä minä olen laulamaan
näistä, no, en kai mikään
kun järkeekään ei siunaantunut
ole tähän ikään
ja jos olis, niin en kai tätä
paskaa kestäisikään
ja kun kysytään nimeä
niin vastaan vaan: Ei kukaan
Ja kun viimein koittaa aika
toivotella keppeet mullat
jää lapsi vain kaipaamaan
no, ehkä parit kullat
muistotilaisuudessa hätäiset
kahvit sekä pullat
hautakivi seisoo sateessa
ja siinä lukee: Ei kukaan
Kotiteollisuus - Ei kukaan.
On se uskomaton sanoittajavelho tuo Jouni Hynynen. Hieno biisi jonka takaa löytää aika karun totuuden.
Elämän tarkoitus
Vastasyntyneen itku
Koulusta kotiin pomppivan lapsen vilpitön hymy
Ensisuudelma
Yhteinen aamupala ennen töihin lähtöä
Käsi, joka tarttuu sinuun silloin kun sitä eniten tarvitset
Huulet, jotka painautuvat vasten omiasi
Vartalo, jota voisit odottaa ikuisuuden
Hautakivi;
Jossa on molempien nimet
Etsit elämän tarkoitusta läpi ihmisiän
Miksi?
Sinähän elät sitä.
Kaikki
Kun annat kaiken
mutta sinulle riittää vain osa
Kun rakastut kerran
ja lupaat rakastaa häntä aina
Älä hae kuuta taivaalta
ei hän sitä tarvitse
Hän rakastaa sinua
ole sen arvoinen
Sillä kun menetät hänet
menetät kaiken.
Ps. Aurinkoista torstaita kaikille.
taivahalta alas
joku siivet revittyinä
takas palas
toinen myy itseään
ja kolmas on kai varas
kun kysellään nimiään
he vastaavat: Ei kukaan
Ei helppoo ole muillakaan
tai ei kai ole kellään
vahvatkin on heikkoja
ja heikot ottaa selkään
joku hellan ja nyrkin
välissä täällä pelkää
ja kun kysellään nimiään
he vastaavat: Ei kukaan
Miehet lyövät naisiaan
kun eivät sanotuksi
saa heille vastaankaan
eivätkä huomatuiksi
tule sohvan pohjalta
eivätkä kaivatuiksi
tunne itseään, kun nimiään kysellään
se on: Ei kukaan
Joku uskoo raittiuteen
jollain viheltää maksa
joku palvoo Saatanaa
joku paasaa Jumalasta
kai kaikista pitäis välittää
mut vanha ei vaan jaksa
ja kun kysytään nimeä
niin vastaan vaan: Ei kukaan
Mikä minä olen laulamaan
näistä, no, en kai mikään
kun järkeekään ei siunaantunut
ole tähän ikään
ja jos olis, niin en kai tätä
paskaa kestäisikään
ja kun kysytään nimeä
niin vastaan vaan: Ei kukaan
Ja kun viimein koittaa aika
toivotella keppeet mullat
jää lapsi vain kaipaamaan
no, ehkä parit kullat
muistotilaisuudessa hätäiset
kahvit sekä pullat
hautakivi seisoo sateessa
ja siinä lukee: Ei kukaan
Kotiteollisuus - Ei kukaan.
On se uskomaton sanoittajavelho tuo Jouni Hynynen. Hieno biisi jonka takaa löytää aika karun totuuden.
Elämän tarkoitus
Vastasyntyneen itku
Koulusta kotiin pomppivan lapsen vilpitön hymy
Ensisuudelma
Yhteinen aamupala ennen töihin lähtöä
Käsi, joka tarttuu sinuun silloin kun sitä eniten tarvitset
Huulet, jotka painautuvat vasten omiasi
Vartalo, jota voisit odottaa ikuisuuden
Hautakivi;
Jossa on molempien nimet
Etsit elämän tarkoitusta läpi ihmisiän
Miksi?
Sinähän elät sitä.
Kaikki
Kun annat kaiken
mutta sinulle riittää vain osa
Kun rakastut kerran
ja lupaat rakastaa häntä aina
Älä hae kuuta taivaalta
ei hän sitä tarvitse
Hän rakastaa sinua
ole sen arvoinen
Sillä kun menetät hänet
menetät kaiken.
Ps. Aurinkoista torstaita kaikille.
maanantai 14. tammikuuta 2013
This is the year where hope fails you
Kuka minut rakensi?
Äitini minut synnytti;
Olen vauva.
Isäni opetti polkemaan pyörällä;
Olen lapsi.
Isovanhempani rakastivat ehdoitta;
Olen Poika.
Pikkusisko toi mukanaan vastuun;
Olen nuori.
Sinä rakastuit minuun;
Olen aikuinen.
Sain äitini silmät, isäni kasvot.
Siskoni lempeyden, vaarini viisauden.
Sinulta sain jotain, mitä muut eivät voineet antaa.
Jotain, mitä ei voi periä, tai geeneissä saada;
Intohimon, sielun sekä rakkauden,
rakkauden joka ei koskaan kuole,
ja vaikka kuolisi,
en sitä koskaan unohtaisi.
Katso Minua
Katso minua.
Mitä häpeät?
Sata runoilijaa, ei voisi kauneuttasi kuvailla.
Edes tuhat maalaria, ei voisi upeuttasi ikuistaa.
Eikä miljoona aurinkoa, voisi loistoasi himmentää.
Älä peitä kasvojasi.
Ne ovat sinun -
ja ne ovat täydelliset.
Ps. Jos sanon että maailma on täynnä valehtelijoita, tekeekö se minusta valehtelijan?
Äitini minut synnytti;
Olen vauva.
Isäni opetti polkemaan pyörällä;
Olen lapsi.
Isovanhempani rakastivat ehdoitta;
Olen Poika.
Pikkusisko toi mukanaan vastuun;
Olen nuori.
Sinä rakastuit minuun;
Olen aikuinen.
Sain äitini silmät, isäni kasvot.
Siskoni lempeyden, vaarini viisauden.
Sinulta sain jotain, mitä muut eivät voineet antaa.
Jotain, mitä ei voi periä, tai geeneissä saada;
Intohimon, sielun sekä rakkauden,
rakkauden joka ei koskaan kuole,
ja vaikka kuolisi,
en sitä koskaan unohtaisi.
Katso Minua
Katso minua.
Mitä häpeät?
Sata runoilijaa, ei voisi kauneuttasi kuvailla.
Edes tuhat maalaria, ei voisi upeuttasi ikuistaa.
Eikä miljoona aurinkoa, voisi loistoasi himmentää.
Älä peitä kasvojasi.
Ne ovat sinun -
ja ne ovat täydelliset.
Ps. Jos sanon että maailma on täynnä valehtelijoita, tekeekö se minusta valehtelijan?
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
You can't kill me, cause I'm already inside you.
I see the children in the rain like the parade before the pain.
I see the love; I see the hate; I see this world that we can make!
I see the life I see the sky. Give it all to see you fly.
Yes! we wave this flag of hatred, but you're the ones who made it!
- Hollywood Undead - Young
Ihmettele
Istu ja ihmettele.
Mitä olet vailla?
Mitä vielä tarvitset?
Jos rakastat jotain, on sinulla enemmän kuin uskotkaan.
Jos joku rakastaa sinua, on sinulla kaikki.
Istu ja ihmettele.
Mitä olet vailla?
Lennä
Lupasit pitää kiinni.
Mikä muutti mielesi.
Lipesikö otteesi vai vaihdoitko vaan parempaan?
En tippunut maahan.
Opin lentämään, mutta mitä varten?
Minne lentäisin?
Voisin lentää taivaalle.
Kenties tarttuisin unelmiini.
Mutta unelmani olit sinä.
Ja sinä päästit irti.
I see the love; I see the hate; I see this world that we can make!
I see the life I see the sky. Give it all to see you fly.
Yes! we wave this flag of hatred, but you're the ones who made it!
- Hollywood Undead - Young
Hollywood undead, huikea bändi joka kannattaa ehdottomasti tarkastaa jos uppoaa musiikki mainstream soittolistojen ulkopuolelta. En olisi ikinä uskonut pitäväni rapcoresta, mutta on äijillä teksteissään paljon sanottavaakin. Kannattaa kokeilla.
Ihmettele
Istu ja ihmettele.
Mitä olet vailla?
Mitä vielä tarvitset?
Jos rakastat jotain, on sinulla enemmän kuin uskotkaan.
Jos joku rakastaa sinua, on sinulla kaikki.
Istu ja ihmettele.
Mitä olet vailla?
Lennä
Lupasit pitää kiinni.
Mikä muutti mielesi.
Lipesikö otteesi vai vaihdoitko vaan parempaan?
En tippunut maahan.
Opin lentämään, mutta mitä varten?
Minne lentäisin?
Voisin lentää taivaalle.
Kenties tarttuisin unelmiini.
Mutta unelmani olit sinä.
Ja sinä päästit irti.
keskiviikko 9. tammikuuta 2013
You will always be my hero
Mies seisoo yksin punainen ruusu kädessään. Hän painaa kohmeiset kätensä nyrkkiin, niin lujaa, että yksi kerrallaan ruusun terälehdet tipahtelevat maahan. Tuuli riepottelee lehtiä pitkin hautausmaan kapeita teitä. Hetken ajan hän tuijottaa vettynein silmin lehtien lentoa, kunnes hän lysähtää polvilleen.
Miksi häntä koetellaan näin? Mitä pahaa hän on tehnyt?
Miksi yksi valhe viiltää niin syvälle, ettei sitä voi sata totuutta parantaa?
Miksi yksi synti painaa enemmän, kuin mitä tuhat urotekoa jaksaa kantaa?
Miksi yksi virhe muistetaan pidempään, kuin miljoona onnistumista ?
Miksi kuolema tuhoaa kaiken, mitä koko elämä on rakennettu?
Mies miettii mihin tarttua -
Jumalaanko? Mutta kun ei hän Jumalaan usko.
Elämäänkö? Mutta elämähän hänet tähän tuskaan järjesti.
Mitä järkeä roikkua jossain, josta lopulta ote kuitenkin irtoaa?
Hetkeksi miehen ajatus katkeaa ja hän muistaa vaimonsa hymyn.
Hän muistaa ne hetket vaimon kanssa, kun yhdessä katsottiin taivasta.
Mies suuntaa katseensa taivaalle ja hämmästelee tähtiä.
Hän valitsee niistä kaksi kauneinta, yhtä kauniit kuin hänen vaimonsa silmät olivat.
Kuun kaaresta hän tekee vaimolleen vartalon.
Hautausmaan puut, jotka lumisina kurkottavat kohti taivasta, ovat heidän unelmiaan.
Mies pyyhkii kyyneleet silmäkulmastaan ja muistaa rakkauden.
Se rakkaus ei ole kadonnut mihinkään.
Hetkeksi vain, se on väritetty taivaalle, ikuiselle kankaalle.
Kunnes joskus vuosien päästä, se yhdessä maalataan loppuun.
Miksi häntä koetellaan näin? Mitä pahaa hän on tehnyt?
Miksi yksi valhe viiltää niin syvälle, ettei sitä voi sata totuutta parantaa?
Miksi yksi synti painaa enemmän, kuin mitä tuhat urotekoa jaksaa kantaa?
Miksi yksi virhe muistetaan pidempään, kuin miljoona onnistumista ?
Miksi kuolema tuhoaa kaiken, mitä koko elämä on rakennettu?
Mies miettii mihin tarttua -
Jumalaanko? Mutta kun ei hän Jumalaan usko.
Elämäänkö? Mutta elämähän hänet tähän tuskaan järjesti.
Mitä järkeä roikkua jossain, josta lopulta ote kuitenkin irtoaa?
Hetkeksi miehen ajatus katkeaa ja hän muistaa vaimonsa hymyn.
Hän muistaa ne hetket vaimon kanssa, kun yhdessä katsottiin taivasta.
Mies suuntaa katseensa taivaalle ja hämmästelee tähtiä.
Hän valitsee niistä kaksi kauneinta, yhtä kauniit kuin hänen vaimonsa silmät olivat.
Kuun kaaresta hän tekee vaimolleen vartalon.
Hautausmaan puut, jotka lumisina kurkottavat kohti taivasta, ovat heidän unelmiaan.
Mies pyyhkii kyyneleet silmäkulmastaan ja muistaa rakkauden.
Se rakkaus ei ole kadonnut mihinkään.
Kunnes joskus vuosien päästä, se yhdessä maalataan loppuun.
tiistai 8. tammikuuta 2013
See reality in your eyes when hate makes you blind
Odotan.
Odotan talvea. Odotan lunta. Odotan joulua.
Odotan kirpeitä pakkas-iltoja, kaupungin jouluruuhkaa,
jouluvaloja ikkunoissa, lämmintä kaakaota, luistelua.
Lämmitän käsiäsi elokuvateatterin jonossa.
Jäätynyt lumi puissa on kaunista. Vain sinä olet kauniimpi.
Nyt tajuan, odotankin sinua.
Odotan talvea koska tiedän voivani viettää sen sinun kanssasi.
Odotankin siis sinua.
Tarkemmin ajateltuna talvi on ankea;
Kylmä räntäsade piiskaa kohmeisia kasvoja,
joukkoliikenne ei kulje ajallaan, ihmisiä masentaa pimeys.
Onneksi minä odotan sinua.
Silloin minä odotan kaikkea.
Sinä
Kiitos että saavuit.
Muutit elämäni.
Nainen jota kenenkään ei pitänyt saada.
Ihminen joka opettaa jokaisella sanallaan.
Hän johon uskon enemmän kuin itseeni.
Edes aurinko ei säteile aina.
Hymysi muistuttaa minua siitä että olen saanut kaiken.
Enemmän kuin koskaan uskalsin uneksia.
Kuka väitti ettei tosirakkautta ole.
En ainakaan minä.
Sinä väitit.
Väärässä olit.
Ps. Bändi Falling in reverse on loistava piristys lenkkipoluille tai vaikka auton rattiin.
Ei paina talvimasennus ollenkaan kun Ronnie Radke huutaa korvaan elämän realiteettejä.
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
Remember to let her into your heart
Uusi vuosi, uudet kujeet. Uutena vuotena en lupaa mitään, sillä miksi pitäisi odottaa vuodenvaihtumiseen että voisi toteuttaa jonkun kauan haluamansa asian tai vaikka parantaa huonot tapansa. Lupaan ainoastaan tehdä tästä vuodesta paremman kuin viime vuodesta. Tiedän olen tylsä - mutta eipähän ainakaan tule niitä "tipattomia tammikuita" jotka kestävät alkoholin saatavuudesta riippuen 2-6 päivään ja sitten selitetään kavereille kuinka vaikeaa on olla juomatta, kun on niin paljon sosiaalisia tapahtumia mitkä vaativat muutaman drinkin ottamista. Puhumattakaan tupakoinnin lopettamisyrityksistä tai kolme päivää kestävistä "herkkulakoista"
Rahalla ei saa rakkautta, mutta silti rakastamme sitä.
Raha ei tuo onnea, mutta kuitenkin hymyilemme sovituskopin peilille.
Takassa palaa tuli,
Kumman poltat ensin; lompakossa olevan valokuvan perheestäsi vai rahasi?
Poltatko sormesi, vai jäädytkö kuoliaaksi?
Olen nähnyt miljoonat kasvot.
Olen kulkenut tuhansia eri teitä.
Olen hymyillyt, itkenyt, nauranut, katunut.
Olen koskenut, elänyt, kaivannut, pettynyt.
Mietin usein mitä minä haluan.
Mietitkö sinä?
Mitä jos haluankin sinut.
Sinun hymysi, itkusi, naurusi, katumuksesi.
Sinun kosketuksesi, elämäsi, kaipauksesi, pettymyksesi.
Sinun tiesi,
Sinun kasvosi.
Tiedän mitä haluan.
Sinut.
Rahalla ei saa rakkautta, mutta silti rakastamme sitä.
Raha ei tuo onnea, mutta kuitenkin hymyilemme sovituskopin peilille.
Takassa palaa tuli,
Kumman poltat ensin; lompakossa olevan valokuvan perheestäsi vai rahasi?
Poltatko sormesi, vai jäädytkö kuoliaaksi?
Olen nähnyt miljoonat kasvot.
Olen kulkenut tuhansia eri teitä.
Olen hymyillyt, itkenyt, nauranut, katunut.
Olen koskenut, elänyt, kaivannut, pettynyt.
Mietin usein mitä minä haluan.
Mietitkö sinä?
Mitä jos haluankin sinut.
Sinun hymysi, itkusi, naurusi, katumuksesi.
Sinun kosketuksesi, elämäsi, kaipauksesi, pettymyksesi.
Sinun tiesi,
Sinun kasvosi.
Tiedän mitä haluan.
Sinut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)